Olen kuljettanut maastopyöriäni jo pitkään autolla kilpailuihin, tapahtumiin, porukkalenkeille ja muuten omilla reissuilla mukana. Tähän asti olen turvautunut Thulen kattotelinemallistoon. Näistä onkin ollut vuosien varrella jo useampaa mallia käytössä. Yhdistettynä Thulen Slidebar putkiin kattoteline on ollut kätevä käyttää eikä se vie ylimääräistä tilaa kuin korkeussuunnassa. Tämän kesän uutuutena pyöräilyharrastukseen tuli mukaan sähköpyörä Pole Voima (tästä tulossa erillisiä postauksia). Tämän hetkisessä kokoonpanossa tuo pyörä painaa 24,5kg. Thulen kattotelineiden speksien mukaan esim. UpRide ei ole suunniteltu kuin 20kg kuormalle. Tämä eturenkaasta pyörän lukitseva teline olisi ollut muuten sähköpyörälle ihan täydellinen. Hieman ihmetyttääkin miksi kyseinen teline on niin heppoisen oloisesti tehty, kevyempikin pyörä heiluu siinä jo epäilyttävästi. Autokin vaihtui edellistä korkeammaksi ja tuon 24,5kg heivaaminen katolle alkoi muutenkin kuulostaa yhä vähemmän houkuttelevalta. Pohjoisen reissua oli tulossa ja sähkö piti saada mukaan. Pakettiauton ostaminen oli nyt poissa vaihtoehdoista, joten päätin kokeilla ensimmäistä kertaa vetokoukkuun kiinnitettävää pyörätelinettä. Aiemmin olin nämä telineet skipannut, koska ne olivat isoille pyörille liian pieniä ja käyttö vaikutti äkkiseltään melko vaikealta. Pikaisen googletuksen jälkeen kohde oli selvä: Thule EasyFold XT3.
Lue loppuunYleinen
Tavoitteet vuodelle 2021
Tästä vuodesta on tulossa tekniikkatreenin vuosi. Päällimmäisenä on tarkoitus oppia pyörällä hyppäämisen perusteet. Tähän aloin valmistautumaan jo loppuvuodesta 2020. Periaatteena on sama kuin aiemmin kuvailemassani droppaamisen opettelussa eli toistoja on pakko saada paljon ja tämä onnistuu vain kotona harjoittelemalla. Eipä muuta kuin rautakaupan puuosastolle ja hyppyriä rakentamaan. Hyppyriin otin ajatusta MTB Hopper nimisestä kaupallisesta tuotteesta. MTB Hopper on säädettävä eli sen kulmaa pystyy muuttamaan ja se rakentuu useammasta palasta. Se on valmistettu ilmeisimmin vanerista vesileikkaamalla, omasta versiostani ei tullut ihan yhtä hienostunut…
ShockWiz arvostelu – iskariälykkö…?
Kirjoitin vähän aikaa sitten maastopyörän jousituksen säätöjen perusasioista. Onnistun nykyään säätämään sekä iskarin että keulan mielestäni kohtuullisen hyväksi, mutta on hankala tietää voisiko se olla jotenkin vielä parempi. Jousituksen testauttaminen vaikka kokeneemmalla kuskilla on hankalaa, koska tuskin löydät juuri itsesi painoista ja mittaista kaveria pyörää kokeilemaan. Melko pienikin muutos kuskin painossa vaikuttaa jo pyörän käytökseen ja siksi on todella vaikea suositella säätöjä testaamisen perusteella. Kättäpidempää piti kuitenkin saada tähän ja vahvistaa omia ajatuksia siitä, toimiiko jousitus nyt optimaalisesti vai ei. Päädyin sitten hankkimaan Quarq ShockWizin ja lähdin hakemaan asetuksia ensin iskarille ja sen jälkeen keulaan. Kirjoitan nyt kokemuksia ja mielipiteeni laitteesta.
Pyörällä droppaaminen
Kirjoittelinkin tästä aiheesta aiemmin Pole Stamina 140 alkutaipaleella. Tuo pyörä ikäänkuin kutsui hakemaan omia rajoja kuskina, niin kyvykkäältä se vaikutti. Aloin treenaamaan droppien ajamista ja saavutin tavoitteenani häämöttäneen kalliodropin sekä lähiharjulta löytämäni melko jyrkkään alamäkeen rakennetun dropin. Tähän ei voinut kuitenkaan pysähtyä, paikallisessa bike parkissa oli vielä paljon isompia droppeja ajamatta. Treenaamista piti jatkaa omassa pihassa, jotta toistoja tulee tarpeeksi ja se tarkoitti droppiramppini rakentamista yhä korkeammaksi ja korkeammaksi. Tässä artikkelissa summaan yhteen minuutin mittaiseen videoon koko oppimisen käyrän ihan sieltä ensimmäisestä tekemästäni dropista aina viimeisimpiin harjoituksiin asti aikavälillä toukokuu – marraskuu sekä kuvailen mitä harjoittelussa kannattaa ottaa huomioon.
Pole Stamina 180 – upea ja nopea
Stamina 140 koki kovan kohtalon ja samalla rysäyksellä (pun intended) ajattelin laittaa kaiken peliin, all in, hankkimalla tilalle Pole Stamina 180 mallin. Evolink 158 sai väistyä ja siirtyi runkona uudelle omistajalle. Otin Stamina 180:n ilmaiskarilla, koska ajattelin tästä edelleen sellaista do-it-all pyörää ja ilmajousitusta on helpompi säätää erilaisiin ajo-olosuhteisiin. Pyörän kokoaminen alkaa jo sujua rutiinilla, langaton tolppa ja vaihteet nopeuttavat työtä entisestään. Rungon luovutuksesta seuraavana päivänä olin jo testaamassa pyörää Sappeella. Tuon parkissa tapahtuneen ensiajon ja tämän hetken väliin mahtuu tietysti myös muutama päivitys.
Maastopyörän jousituksen säätö – aloittelijan opas
Olen jo vuosia harrastanut maastopyöräilyä ja ollut osaavinani säätää haarukan sekä täpärissä iskarin toimimaan ”oikein”. Kuitenkin vasta vähän aikaa sitten kaikki tähän liittyen katsomistani videoista ja lukemistani artikkeleista kerätty informaatio napsahti kohdilleen. Vihdoinkin ymmärsin kaikessa yksinkertaisuudessaan miten jousituksen säädöt ovat riippuvaisia toisistaan ja mitkä yksittäisen asiat esimerkiksi haarukan käytöksessä johtuvat minkäkin säädön vääristä asetuksista. Tämäkin juttu on kuitenkin kirjoitettu luultavasti vaajaalla, tämän hetken ymmärrykselläni asiasta, suhtautukaa siihen sen mukaisesti :). Jutusta tulee pakostakin pitkähkö, mutta pyrin pysymään ytimessä. Keskityn tässä nyt puhumaan enimmäkseen haarukasta, mutta samat periaatteet pätevät myös täpäreiden iskareihin. Käytän esimerkkinä kuvissa RockShox Zeb Ultimate 190mm haarukkaa, jossa on Rokkarin Charger 2.1 RC2 vaimennin (uusi Stamina 180:sen keula, koko pyörästä tulossa erillinen juttu).
RevGrips asennus ja ensivaikutelma – kun kädet ei kestä
Kesän aikana uusi hissipyöräilyharrastus alkoi saamaan tummia pilviä innostuksen yläpuolelle, kun voimakkaasti tärisevien laskujen jälkeen käsiin alkoi sattumaan. Huomasin tämän ensimmäisen kerran jo heinäkuun alussa Ylläksen bikeparkissa muutaman noin kolmen kilometrin laskun (putkeen alas asti tietysti) jälkeen. Äkkiseltään lisääntynyt rasitus ei yleensä johda mihinkään hyvään, mutta täytyy myöntää, etten tätä osannut arvata. Olen sen verran kauan kuitenkin tuota maastopyörän tankoa puristanut, joten luulisi käsien kestävän. Tietenkään tätä ei auttanut kesän jälkeen alkanut talon maalausprojekti, joka ottaa sekin yllättävän paljon käsiin. Noh, eiku speksaamaan ratkaisua…
Lue loppuunGarmin Edge 1030 näyttöongelma
Olen ollut Garmin Edge 1030 pyöräilylaitteeseen erittäin tyytyväinen. Hommasin sen alunperin korvaamaan Edge 820:n, koska 1030:ssa on suurempi ja selvempi näyttö. Ajatuksena oli erilaisilla reissuilla GPS reittien seuraaminen. Tämä onnistuu hienosti maanmittauslaitoksen karttapohjilla. Aiemmin kokeilin tähän käyttöön puhelinta, mutta en oikein löytänyt hyvin toimivaa appsia. Suurin osa puhelimen appseistä käytti puhelimen kompassia kulkusuunnan näyttämiseen, joten maastossa jokainen tangon kääntö vaihtoi reitillä liikkuvan nuolen suuntaa ja pyöritti karttaa. Kyseiset appsit kuluttivat hurjasti puhelimen akkua ja varavirtalähde piti olla yläputkeen teipattuna joka reissulla. Puhelimen lisäksi tarvitsi sitten tietysti myös harjoituslaitteen erikseen ja 1030 hoiti molemmat hommat kerralla. Keväällä 2018 käyttöön otetun Garmin 1030 pyöräilylaitteen akku on säilynyt yllättävän hyvässä kunnossa ja kestää edelleen pitkään myös karttamoodissa reittiä seuraten. Nyt kuitenkin yllättäen näyttö alkoi sanomaan sopparia irti.
Lue loppuunR.I.P. Stamina 140 – Tervetuloa Evolink 158
Nyt on sen verran virrannut vettä sillan alta, kulunut aikaa, haavat parantuneet jne., että voin jo kirjoittaa tästä aiheesta. Juhannusaattona kävin Sappee bike parkissa ja siellä oli mahtavaa! Sappeella on selvästi panostettu parkkityyppiseen ajoon. Hypyt on pääasiassa tehty pöytämallisiksi ja ovat siten turvallisia pienissä epäonnistumisissakin. Bermit on myös jotenkin todella hyvin tehty, helppoja ajaa ja vauhdin ylläpito tulee kuin itsestään. Sappeella täytyy käydä tämän kauden aikana vielä uudestaan. Paluu Sappeelta ei sitten ollutkaan enää yhtä juhlaa…
Lue loppuunEka ja toka kerta – ohjeet ankkurihissiin bikepark aloittelijalle
Eka ja… toka kerta takana paikallisessa bikeparkissa. Täytyy oikein pistää päiväys ylös. Ihan ensimmäistä kertaa ikinä kävin bikeparkissa Laajiksessa torstaina 11.6.2020. Tämä eka reissu jäi kyllä harmittavan lyhyeksi, mutta siitä lisää myöhemmin. Enemmän kuin se varsinainen reittien laskeminen minua mietitytti pyörällä ankkurihississä nouseminen. Olis se jotenkin kohtuullisen noloa rypeä pyörän kanssa ylämäen suuntaan mennessä :). Olen kyllä aloittanut laskettelun 6-vuotiaana, joten nämä hissikapulat ovat tulleet tutuksi vuosien varrella. Silti pyörä on eri laite kuin sukset. Nyt täysin lajissa untuvikkona onkin hyvä kirjoittaa kokemuksia ensimmäisistä hissinousuista ja laskuista.
Urkkaava Speksaaja 