Kirjoittelinkin tästä aiheesta aiemmin Pole Stamina 140 alkutaipaleella. Tuo pyörä ikäänkuin kutsui hakemaan omia rajoja kuskina, niin kyvykkäältä se vaikutti. Aloin treenaamaan droppien ajamista ja saavutin tavoitteenani häämöttäneen kalliodropin sekä lähiharjulta löytämäni melko jyrkkään alamäkeen rakennetun dropin. Tähän ei voinut kuitenkaan pysähtyä, paikallisessa bike parkissa oli vielä paljon isompia droppeja ajamatta. Treenaamista piti jatkaa omassa pihassa, jotta toistoja tulee tarpeeksi ja se tarkoitti droppiramppini rakentamista yhä korkeammaksi ja korkeammaksi. Tässä artikkelissa summaan yhteen minuutin mittaiseen videoon koko oppimisen käyrän ihan sieltä ensimmäisestä tekemästäni dropista aina viimeisimpiin harjoituksiin asti aikavälillä toukokuu – marraskuu sekä kuvailen mitä harjoittelussa kannattaa ottaa huomioon.

Droppaamisen treenaamisen voi aloittaa vaikka katukiveyksellä. Yksinkertaisuudessaan ideana on pitää keula korkeammalla, ettei se lähde välittömästi tippumaan dropin reunalta. Tämä tapahtuu hyvin ajoitetulla painon siirrolla taaksepäin, jolloin kädet vetää tankoa ja pitää pyörän pidempään tasassa vaikka keulan alla on vain ilmaa. Painon siirron tarve riippuu monesta eri tekijästä, kuten nopeudesta ja dropin kulmasta. Dropin reunan ollessa alamäkeen, voi keulalla joutua tekemään pienen pumppauksen avustamaan sen pysymistä korkeammalla, mutta suosittelen harjoittelemaan tätä myöhemmin. Ideana ei siis ole käyttää polkimia nostamaan keulaa juuri ennen dropin reunaa vaan droppaaminen pitäisi tehdä rullauksesta. Polkimia voi sitten hyödyntää joissain erikoistapauksissa.

Olet harjoittelussa jo pitkällä, jos saat ajettua kiveykseltä alas niin, että molemmat renkaat osuvat maahan yhtäaikaa. Heti samaan hengenvetoon sanon kuitenkin, ettei droppaamisessa ole välttämättä tarkoitus aina tulla tasaisesti alas kahdelle renkaalle. Oikeastaan joskus voi olla tukevampaa tulla esim. etupyörä edellä.

Seuraavaksi kannattaa tehdä jonkinlainen ramppi, joka on aavistuksen katukiveystä korkeampi. Sen olisi hyvä olla vielä tässä vaiheessa kuitenkin niin matala, ettei pyörän keskiö nappaa kiinni dropin reunaan vaikka ajaisit sen läpi ilman onnistunutta keulan kohotusta. Tätä voi mallata omalla pyörällä ihan vaan taluttamalla pyörä läpi dropista. Sitten toistoja. Lisää toistoja.

Tämän jälkeen hiljalleen droppia korottamaan kasvaneen itsevarmuuden innoittamana! ”Keskiökorkeuden” ylityttyä jonkinlaisen droppauksen täytyy onnistua tai muuten menee melko näpäkästi tangon yli. Tässä kohti on hyvä harjoitella jo hallintaa droppaukseen. Tee paljon toistoja niin, että tarkoituksella yrität tulla alas keula ensin, takarengas ensin ja tasapyörille. Päätä aina ensin millä tavalla aiot tulla alas ja hae onnistuneita suorituksia.

Sitten taas… toistoja, toistoja, toistoja! Tällä videolla näkyy koko minun harjoittelun kaari ihan sieltä alkumetreiltä, ensimmäisestä hapuilevasta droppausyrityksestä tähän päivään asti.

Videolla näkyy kuinka alussa välillä jopa pompautin pyörää irti rampin pinnasta yrittäessäni saada keulaa pysymään ilmassa. Videon loppua kohti mentäessä kuitenkin huomaa kuinka tarvittava liike on melko rauhallinen ja lopulta aika pieni. Videolla näkyy myös ne mun molemmat haasteet: harjun droppi (00:14) ja kalliodroppi (00:17). Hauskoja harjoitushetkiä!

P.S. Lapsityövoimaa käytettiin videon kuvaamisessa.