Renkaat on tärkeässä osassa tavoitteiden saavuttamisessa arkiautoilussa, F1-kisoissa ja niin myös maastopyöräilyssä. Renkaat on pyörän tärkeimpiä osia niiden taistellessa erilaisia fysiikan ilmiöitä vastaan, jotta kuski pääsisi eteenpäin mahdollisimman nopeasti. Olenkin tällä kaudella kierrättänyt “muutaman” parin renkaita kahden maastopyörän läpi. Maantiepyörässä luotan täysin Continentalin GP 4000S II:siin, jotka ovat useiden lukemieni testien perusteella erittäin hyvin rullaavat renkaat. Vierintävastus kasvaa hyvin vähän vaikka 4000S II:sta ajaisi melkein barin vajailla paineilla. Maantiepyörässä pidänkin rullaavuutta tärkeimpänä renkaan ominaisuutena. Maastopyörässä vaatimuslista ei olekaan ihan yhtä yksinkertainen.

Tämän kesän tavoitteena on ollut löytää hyvin rullaavat ja kuitenkin tarpeeksi pitävät renkaat Kuutioon. Kuutiossa minulla on vain yksi kiekkosetti, jolloin vaihtamisesta tulee tietysti hankalampaa. Tarkoitus olisi löytää tarpeeksi hyvin rullaavat kumit, jotka pitää kuitenkin edes auttavasti myös kostealla kelillä. Märät juuret ja kivet ovat renkaille ja myös kuskin taidoille todella kova haaste. Mustiin minulla on kaksi kiekkosettiä, Mavic Crossmax XL ja Crossmax SL, jolloin on helpompi hakea eri tarkoituksiin sopivia rengassettejä. Kumit saa vaihdettua parissa minuutissa keliolosuhteiden mukaan.

Renkaiden ominaisuuksia, joihin kiinnitän huomiota valitessa ja testatessa:
1. Paino
2. Kumiseos (ja sen seurauksena pito)
3. Renkaan kuvio (ja sen vaikutus sekä rullaavuuteen että pitoon)
4. Renkaan ilmatila ja seinämän vahvuus (yleensä TPI tai EPI)
5. Tubeless ominaisuudet

Paino

Renkaan paino tulee tietysti suoraan lisänä pyörivään massaan. Tämän haluaisin aina pitää minimissään, koska se vaikuttaa minusta eniten polkemiseen liittyvistä ominaisuuksista pyörässä. Nopeat kiihdytykset, jyrkät nousut ja pyörän yleinen käsiteltävyys hyötyvät kaikki keveistä renkaista (mukaanlukien kiekot). Valitettavasti tietysti kevyt rengas tarkoittaa pientä nappulaa ja usein myös kovempaa kumiseosta. Toisaalta molemmat ominaisuudet ovat myös hyvän rullavuuden tae ja nämä renkaat onkin tarkoitettu XC tyyppiseen helppoon ajoon.

Continentalin renkaista on pakko tykätä. Black Chili kumiseos on hyvin rullaava ja silti kohtuullisen pitävä. Saksassa tehdyt paremmat mallit ovat tarkkaa työtä ja painavat aina lähelle ilmoitettua. Näiden kuvassa olevien Race King 29” 2,2” RaceSport renkaiden ilmoitettu paino on 535g. Minulla on kuitenkin ollut ongelmia Contin kumien tubeless asennuksessa mallista riippumatta. Käsittääkseni Protection mallit pitäisi olla tubeless ready, mutta nekin vuotavat läpi sivuseinistä. Muutama tuttu on onnistunut saamaan jopa nämä RaceSport versiot pitämään litkulla, mutta minä en tunnu siinä onnistuvan. Olen nyt kokeillut Stans NoTubes litkulla, mutta sekään ei tunnu tukkivan vuotavia sivuseiniä. Samasta syystä jouduin vaihtamaan Mustin eturenkaaksi hankitun X-King 27,5” 2,2” Protection kumin pois.

Kumiseos

Kumiseoksen vaikutus on aika suoraviivainen. Pehmeämpi kumiseos pitää paremmin, rullaa huonommin ja kuluu nopeammin. Varsinkin märkäpito on todella riippuvainen kumiseoksesta. Mustiin yritin etsiä XC kiekoille kevyttä yleisrengasta ja laitoin siihen taakse Schwalben Thunder Burtin 27,5” 2,1”. En juuri pidä Schwalben renkaista, koska niiden mitattu vastaan ilmoitettu paino pitää harvoin paikkaansa. Burtin tapauksessa oltiin kuitenkin yllättävän lähellä, ilmoitettu 480g, mitattu 495g. Thunder Burt on Schwalben kovempaa Pacestar kumiseosta ja onkin erittäin rullaava rengas. Se pyörii hämmästyttävän hyvin myös kostealla polulla ja hiekkateillä ilman sitä “tervaista” juoksuhiekkafiilistä. Märkäpito on kuitenkin käytännössä olematon. Kävin ajamassa testilenkin Burtilla sateella teknisessä maastossa ja käytännössä kaikki vaikeammat nousut jäivät ajamatta. Päätin kuitenkin jättää Burtin paikalleen Mustin takarenkaaksi rullaavuuden takia, koska kuivalla sillä selviää hyvinkin teknisestä maastosta vaikka kuvio on keskeltä melko olematon. Märälle kelille vaihdan sitten toisen kiekon taakse.

Teknisessä maastossa märällä ajaminen on tietysti myös taitolaji eikä pelkkään renkaan pitoon voi luottaa. Oikea ajotekniikka nousuissa korostuu ja pelisilmä linjojen valintaan on tärkeää. Viistottaiset juuret ovat myrkkyä pehmeälle, isonappulaiselle renkaallekin. Mustin rouheampi rengassetti koostuu Maxxis High Roller II 2,3” 3C Maxx Terra + Maxxis Ardert 2,4” yhdistelmästä. Näistä tuo High Roller tuntuu olevan se pitävämpi kumi, mutta Ardent varmaankin rullaa paremmin. Ehkä vielä tulevaisuudessa vaihdan myös taakse tuon High Rollerin.

Renkaan kuvio

Renkaan kuvio vaikuttaa sekä pitoon että rullaavuuteen. Renkaan keskiosassa lähekkäin olevat nappulat lisäävät rullaavuutta, mutta samalla huonontavat pitkittäispitoa varsinkin irtonaisella tai mutaisella pinnalla. Sivunappuloiden osalta ehkä selkeimmät erot renkaissa näkyvät joko korostuvina korkeampina nappuloina tai pyöreämpänä kuviona, joka jatkuu reunoille saman korkuisena kuin keskinappulat. Jälkimmäinen malli takaa johdonmukaisemman käytöksen pyörän kallistuessa, kun taas ensimmäinen tuo lisäpitoa aggressiiviseen ajotyyliin.

Pelkät sivunappulat eivät kuitenkaan auta irtonaisella pinnalla ajettaessa vaan kuskin taidot pelaavat isoa roolia tässäkin. Ehkä tyypillisin näkemäni ajovirhe maastopyörällä on nojata kurviin kovaa ajettaessa oma paino pyörän mukana sisäkaarteeseen. Tämä tuntuu luonnolliselta vauhdissa, mutta on maastopyörällä väärä tekniikka. Nojattaessa sisäkaarteeseen kuskin painopiste siirtyy kauemmas renkaan maakosketuspinnasta ja heikentää pitoa huomattavasti. Käytännössä ilmiö tuntuu pyörän luisumisena “alta”, jolloin on pakko hiljentää vauhtia tai kurvi menee pitkäksi pöpelikköön. Kuskin tulisikin nojata ulkokurviin, jolloin painopiste tulee lähemmäs rengasta. Lisäksi kurviin ajettaessa etu-takasuunnassa painon pitäisi olla voimakkaasti eturenkaan päällä parhaan ohjautuvuuden takaamiseksi. Usein eturengas on vielä se voimakkaammin kuvioitu. Kuva havainnollistaa mitä tarkoitan:

Renkaan ilmatila ja seinämän vahvuus

Näihin ominaisuuksiin liittyy myös rengaspaine. Suuremman ilmatilan rengas tasoittaa enemmän pieniä pinnan epätasaisuuksia juoksituksen apuna. Tämän vaikutus on yllättävän suuri ja sen huomaa hyvin Mustin takakiekoissa 2,1” Burt vastaan 2,4” Ardent. Seinämän vahvuus pelaa kahta roolia. Se vaikuttaa sekä renkaan pitoon että tuohon epätasaisuuksien syöntiin. Renkaan osuessa vaikkapa märkään juureen, on sekä rengaspaineen että seinämän vahvuuden yhdistelmästä kiinni kuinka paljon rengas painuu kasaan. Mitä enemmän se painuu, sitä suurempi kosketuspinta juureen syntyy. Matalilla paineilla, pitävällä kumiseoksella ja ohuilla seinämillä varustettu rengas on paras kumi märän kelin ajoon. Vanteen leveys vaikuttaa myös seinämän joustavuuteen. Leveällä vanteella seinämästä tulee pystympi ja tukevampi. Tämä ei ole pelkästään positiivinen ominaisuus.

Tubeless ominaisuudet

Tubeless asennus itsessään on helppoa ja kerran tekemisen jälkeen jo hyvin yksinkertainen juttu. Eri renkaat on kuitenkin joko toisiaan helpompia tai vaikeampi asentaa. Schwablen kumit ovat kokemuksieni mukaan aika “löysiä” laittaa vanteelle. Ne menevät helposti ilman muovisten “rengasrautojen” käyttöä paikalleen. Sitten onkin vaikeampi saada niitä nousemaan vanteelle eli pitämään ilmaa. Ilman kompressoria jalkapumppua käyttäen olisi minulta usko loppunut monen renkaan kohdalla. Olen välillä joutunut käyttämään apuna kuormaliinaa puristamaan Schwalben rengasta vasten vannetta, että se alkaisi pitämään tarpeeksi. Lopulta olen aina onnistunut kompressorin kanssa (Biltema, 99€, suosittelen) paukauttamaan kumin vanteelle. Continentalin renkaat taas ovat melko tiukkoja asennettavia ja välillä olen joutunut käyttämään Fairyä liukastamaan pintoja. Joidenkin Contin kumien kanssa on tuntunut, että kuinkahan tätä onnistuisi huoltaa maastossa…

Maxxis renkaat ovat olleen Contin ja Schwalben väliltä. Ne on helppo laittaa vanteelle, mutta tarpeeksi tiukkoja pitämään ilmaa sellaisenaan. Toinen Tubeless ominaisuus on tietysti paineen pitävyys. Schwalben ja Maxxisin tubeless ready kumeissa tämä ei ole ongelma, mutta valitettavasti muuten niin houkuttelevat Contin kumit ovat tässä suhteessa kehnoja.

Lopuksi vielä nopea läpikäynti maastureissani pyörähtäneistä rengassarjoista.

Kuutio 29” (eturengas + takarengas):
1. Schwalbe Rocket Ron 2,25” Snakeskin (67TPI) + Racing Ralph 2,25” Snakeskin (67TPI) – ei ihan kevyimmät, kohtuu hyvin rullaava setti, eturenkaaseen voi luottaa tarpeeksi, huonot märällä
2. Maxxis Ikon 2,2” TR (120 TPI) + Maxxis Ikon 2,2” TR (120 TPI) – suht kevyet, noin 585g per rengas, rullaa huonosti, tuntuma yhtä tahmea asvaltilla kuin hiekkatiellä, märkäpito Schwalben settiä selvästi parempi, todella ohuet seinämät ja suuri ilmatila, käyttäytyy johdonmukaisesti.
3. Continental Race King RaceSport 2,2” (3x120TPI) + Continental Race King RaceSport 2,2” (3x120TPI) – kevyet, 535g per rengas, rullaa hyvin, käyttäytyy johdonmukaisesti, pitää Schwalben settiä paremmin, huonot tubeless asennukseen, joutunee vaihtamaan pois.

Musti 27,5” (eturengas + takarengas):
1. Maxxis High Roller II 2,3” 3C Maxx Terra (60 TPI) + Ardent 2,4” Dual compound (60 TPI) – painavat kumit 875g+775g ja tämän kyllä huomaa, pitää hyvin myös märässä ja mudassa, eturenkaaseen voi luottaa kaikissa tilanteissa, iso ilmatila, mutta vahvat seinämät, rullaa kohtuullisen huonosti. Tällä hetkellä Mustin märän kelin setti.
2. Mavic Pulse 2,1” (120TPI) + Mavic Pulse 2,1” (120TPI) – hieman yli 600g renkaat eli ei ihan kevyimmät XC kumit, hyvin rullaava kuvio, kohtuu pieni ilmatila, huonohko pito, en ajanut montaa lenkkiä
3. Continental X-King 2,2” Protection (4/240TPI) + Schwalbe Thunder Burt 2,1” Snakeskin (67 TPI) – kohtuu painoinen setti X-King 629g ja Burt 495g, rullaa erinomaisesti, X-King luotettava eturengas, käyttäytyy johdonmukaisesti, Burt pitää huonosti märällä ja ilmatila on hieman liian pieni, X-King ei pidä ilmaa
4. Maxxis Ardert Race 2,2” 3C Maxx Speed (120 TPI) + Schwalbe Thunder Burt 2,1” (67 TPI) – Ardent Race 646 ja Burt 495g, Ardent edessä ei ole kaikista johdonmukaisin rengas, kallistaessa pureutuu viivellä, pitää kyllä tottumisen jälkeen, Burt pitää kuivalla riittävästi myös teknisille pätkille, mutta hyötyisi isommasta ilmatilasta, Burt nuljuaa hieman pienemmillä paineilla kapealla vanteella.