Juoksu

Juoksu on ollu mun pääharrastus jo vuosia ennen pyöräilyä. Olen juossut ympäri vuoden keliolosuhteista riippumatta. Ihan kaikista kovimmilla pakkasilla olen käynyt salilla matolla juoksemassa, mutta muutaman viime vuoden aikana on pystynyt tekemään puhtaasti ulkolenkkejä.

Pyöräily on nyt kuitenkin puskenut ajankäytöllisesti selkeästi ykkösharrastukseksi tällä kaudella jopa talvella. Tähän vaikuttaa voimakkaasti myös mystinen vasemman polven ongelma, jonka takia olen näillä näppäimillä menossa magneettiin. Juostessa yli tunnin lenkkejä polven takaosassa, sisäpuolella olevan jänteen ympäristö alkaa kipeytymään. Oireet viittaavat Bakerin pullistumaan, mutta siitä ei kuitenkaan ole kyse, tämän ortopedi rajasi ulos. Polvessa tuntuu paineenomaista kipua, kun kantapäätä vetää kohti pakaraa tai ärtyneenä myös polvea ihan suoraksi suoristaessa. Pari vuotta sitten painin oikean polven ongelmien kanssa, mutta se ei ole enää sen jälkeen vaivannut.

Juoksukengät

Kuvassa näkyy koko mun juoksuharrastuksen kaari. Alkupään lenkkarit on juostu puhki kauan sitten, mutta vielä on jäljellä vasemmalta lähtien:

  1. Asics DS Trainer 17, perustennarit, ulkopohja jo kulunut puhki, mutta tykkään näistä niin paljon, että vieläkin näitä käytän. Ostin jo tilalle kerran DS Trainer 18 kengät, mutta Asics oli tehnyt koko kengän uusiksi ja samalla torsonnut sen täydellisesti. Juoksutuntuma oli aivan hukassa.
  2. Sarva Xtiro on ollut nyt useamman vuoden mun talvijuoksukenkä. Se on nastoitettu, pitää hyvin, mutta sillä voi juosta asvaltillakin. Tuntuma tiehen on nastakengäksi erinomainen, hieman kovempi kenkä kuin tuo DS Trainer 17. Sarvat on muuten kotimaiset kengät, suosittelen.
  3. Kisakenkinä oon käyttäny Adidaksen Adios 2:sia. Kevyenä juoksijana ei ole tuottanut ongelmaa taittaa näillä pidempääkään pätkää. Nythän olisi jo niitä boost malleja näistä, niitä en ole vielä kokeillut.
  4. Sitten tuli se vaihe, kun aloin kiinnostumaan zero drop kengistä ja tilaisin jenkkilästä asti Altrat. Hauska kenkä, vaimennettu, mutta esiaskel kohti paljasjalkajuoksua. Nämä treenasi hyvin pohkeita ja aiheutti hieman akillesjännevaivaa… 🙂
  5. Newtonin kengät on mielenkiintoiset, niissä ulkopohjan korkein kohta onkin päkiässä. Erittäin hyvät ja nopeat treenikengät, joilla saa harjoiteltua oikeaa askellusta. Äkkinäisellä pohkeet kipeytyy.
  6. Nike Free 3.0 on ollu mulla lähinnä mattojuoksukenkänä. 
  7. Sitten läpyttelin aikani menemään tommosilla Vivobarefootin kengillä, joissa on 1,4mm kumipohja eikä muuta. Tähän aikaa juoksentelin jossain myös ilman kenkiä.
  8. Paljasjalkaintoilun hieman syrjäytyessä huomatessani tekeväni taas samoja treenejä samoilla kengillä (tuolta vasemmalta kolmet) kiinnostuin polkujuoksusta. Sillon hommasin perustennariksi Salomonin maastokengät. Näissä tykkään tuosta nauhajärjestelmästä, jossa ylimääräisen saa sullottua sinne iltin sisään.
  9. Maastoiluun oli vielä pakko hommata omat kisakengät ja siihen valikoitui toiset kotimaiset VJ Sportin Irock suunnistuskengät. Nämä onkin varsinaiset vauhtikengät. Lesti on piikkarityyppisesti suunniteltu, pohja erittäin pitävää kumiseosta (tosin aika pehmeää, näillä pitää osata juosta maastossa). Kai nämä hieman huti oli, kun ne on aika kevyeen maastoon suunniteltu. Kengillä on käsittääkseni juossut ainakin Thierry Gueorgiou, joten voin kai mäkin.

Juosku on tuonut hyvää pohjakuntoa myös pyöräilyn aloittamiseen, mutta kyllä aivan eri lajeista on kyse vaikka molemmissa jaloilla työ tehdäänkin. Kesti pitkään totuttaa lihaksista pyöräilyn liikerataan. Odotin juoksutekniikan kärsivän pyöräilystä enemmän, mutta yllättävän onnistunutta näiden harrastusten yhteiselo on ollut.

2 kommenttia artikkeliin ”Juoksu

  1. Hauska kirjoitus! Oli mielenkiintoista huomata, että omakin juoksuharrastukseni on käynyt läpi samat vaiheet, osittain jopa samoilla tossuilla. Itse aloitin säännöllisen juoksemisen vuonna 2012 Niken Free 3.0 ja Adidaksen Adizero Adios 2:lla (juurikin nuolla keltaisilla), joista sitten siirryin Adipure Motionien ja Salomonin S-Lap Sense 3 Ultrien kautta Inov8:n ja Vivobarefootin paljasjalkakenkiin. Sille tielle olen toistaiseksi jäänyt, enkä enää tuettuja kenkiä varmaan ostaisi. Toisaalta en enää juokse juurikaan asfaltilla, vaan lähinnä maastossa ja toisinaan radalla tekniikkaa viilaten. Tiellä juokseminen tuntuu nykyään aika tylsältä, varsinkin polkujuoksuun verrattuna. Ehkä juuri tuon polkujuoksuinnostuksen takia maastopyöräily on alkanut kiinnostamaan minua viime aikoina juoksemista enemmän.

    Polkujuoksusta puheenollen, oletko koskaan kokeillut Inov8:n Bare Grip 200 – kenkiä? Omasta mielestäni kyseessä ovat, hands down, parhaat ja hauskimmat (kokeilemani) maastojuoksukengät ikinä. Kenkien pohja on paitsi äärimmäisen pitävä, myös erittäin taipuisa – oikeastaan jopa asfaltille tehtyjä Vivoja parempi. Pohjan nappulat myös suojaavat ja vaimentavat jalkapohjiin kohdistuvaa rasitusta sopivalla tavalla yhtään asentoaistia verottamatta. Bare Grippien takia Salomonin ihan kiitettävät S-Labit ovat jääneet minulla kenkätelineeseen pölyyntymään.

    Tykkää

    1. Kiitos vinkistä Sampo, en ole noita kokeillu. Olen sovittanut joitain Inov8 kenkiä paikallisessa liikkeessä ja lestin puolesta voisi olla mulle hyvinkin sopivia. Täytyy pitää mielessä nyt, kun tuota juoksua vois taas käynnistellä ortopedin luvan kanssa. Polkujuoksu houkuttaa eniten. Kirjoitankin magneetin tuloksesta oman jutun piakkoin.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s